Uusille esittely

Blogin puolella on ollut hieman hieman hiljaista, kirjoittajan puolesta. On tässä ollut taas kaikenlaista menoa ja meininkiä elämässäni, mutta ei yhtään kuvia. Hyvin huonosti on tullut otettua kuvia yhtään mistään.

Mutta koska ehkä tänne puolelle on eksynyt uusiakin ihmisiä niin voisin päällisin puolin esitellä itseni. Uudestaan. Tai lienekö koskaan edes sitä tehnyt. En saata muistaa.

Olen äiti-ihmiseksikin kutsuttu naishenkilö. Ikäni voisi sijoittaa gallupkyselyissäkin haarukkaan 30-40 vuotiaaksi. Lapsia on pari siunaantunut ja oma mieskin taloudesta löytyy. Eläimiä ei ole, mutta saan ihastella muiden lutukaisia aivan tarpeekseni. Rakastan kaikkea oranssia, vaikkei se täällä blogissa aina näykään, ihan niin fanaattinen en ole. Tai no, aika usein käytän samoja oranssisia vaatteita, kyllästymiseen asti. Joku voisi luulla, etteikö minulla ole varaa ostaa uusia vaatteita tai aionko oikeasti kuluttaa vaatteet puhki tai olenko vaan niin yksinkertainen että en pidä muista vaatteistani :) Tiedän vetäväni joskus överit kun on oranssi takki, kaulaliina, paita ja housut samaa väriä, mutta väliäkös sillä. Blogin nimeen en puutu.

Pidän muutamista kädentöistä mutta ne ovat aivan kausiluontoisia. Talvisin virkkaan onnistuneesti vähän kaikkea ja aloittelen kutomisia, jotka tyssää osaamattomuuteen tai huolimattomuuteen. Mosaiikkityöt ovat lähellä sydäntä kesäisin, ihan aloittelijakin siinä hommassa. Decoupage-lakkailen milloin mitäkin ja teen paljon syntymäpäiväkortteja paperista ja muusta sälästä.

Rakastan kirpputoreja, käyn itse myymässä ja ostan lähes kaikki vaatteeni niistä. Kierrätys on osa elämäntapaani.

Liikunta kuuluu myös elämääni, tavalla tai toisella viimeisen kymmenen vuoden ajan ainakin. Niistä aina joskus muistan kirjoitella.

Ajanilmiöitä seurailen, otan kantaa asiaan jos se kiinnostaa minua.. Blogissani näkyy pilkahdus elämääni, kaikilta osa-alueilta.

Tervetuloa!!

Lahja kissafanille

Tässä eräänä iltana minulle iski vihdoin inspiraatio askarrella jotakin. Kasa mosaiikkilaattoja onkin odottanut minua jo puolisen vuotta, iso kasa pannunalusia ja vielä isompi kasa lautasliinoja. Tämmöinen tästä tuli. Kuka arvaa kenelle mahdoin tällaisen tehdä?

Toivottavasti lahjansaaja tykkää edes vähän :)

Tunnelmaa mosaiikkipaloilla

ei ole iittalan kippo vaan feikki

1. Valitse lasikippo, joka kestää kynttilänlämpöä. (esim. kierrätyskeskukset ja kirpparit). Mieluiten läpinäkyvää lasia.

2. Liimaa lasin pintaan lasimosaiikkia silicon liimalla, jätä palojen väliin n. 2-4 mm välit. Paina lopuksi kaikki palat vielä kiinni.

3. Anna kuivua 12 h, jotta palat ovat kunnolla kiinni.

4. Sekoita saumalaasti pienessä astiassa ohjeen mukaan. Anna vetäytyä ja sekoita uudelleen.

5. Levitä saumalaasti kumilastan avulla mosaiikkien väliin ristiin rastiin, käytä hanskoja.

6. Anna saumalaastin kuivua 5-10 minuuttia ja pyyhi työn pinta sen jälkeen kostealla sienellä pyörivin liikkein. Toista tarvittaessa.

7. Pyyhi astia pehmeällä rievulla ja anna kuivua. Tsadaa! Lasimosaiikkilyhty on valmis!

Kynttilä palaa

Tunnelmaa postipaketista?

Oli taas yksi kaunis päivä kun minun ei pitänyt olla tietokoneella vaan esim. tehdä kotitöitä. Tein elämäni ensimmäisen tilauksen mosaiikkimyymälän verkkokaupassa. Olen aiemmin ostanut mosaiikkipaloja ja tarvikkeita Kädentaitomessuilta ja tiesin siis mitä tilaisin. Lasimosaiikkia ja liimaa ja saumalaastia. Mustaa. Valikoima kaikenlaisia ja kokoisia mosaiikkeja on siis ihan valtava määrä, mutta aika hyvin ne on siellä kuvattu ja lokeroitu.

Tässä eräänä kauniina päivänä tein koevedoksen kynttilälyhdystä, joka päätyi jo lahjaksi. Teen teille havaintoesityksen sen tekemisen helppoudesta myöhemmin kuvien kera.


3 päivää tilauksesta paketti saapui lähimpään Siwaan (yleensä haen pakettini postista...)
Tässä yllätysten paketti kuvina:

Paketti!

Sanomalehteä, eh?

Ai täällä ne on, ne mosaiikit..

Näyttää lupaavalta

On lupaavaa!!

Kävin myös kierrätyskeskuksessa hamstraamassa tuikkukippoja ja niitä löytyikin aimo kasa suht edulliseen hintaan (0,30€/kpl). Ja nyt vain lasisakset käteen ja pilkkomaan lasia!

Tänään lupasin itselleni, että...

Leivon omenoista jotain (tällä viikolla) työkavereilleni.

Tuon oikeita kukkia kotiin, mieheni toi edellisen kerran tällaisen suklaisen

Maistelen innolla kauden satoa, hyviä ne on, vaikka aika tulisia

Inspiroidun mosaikkilaatikon antimista ihan pian

Käytän näitä tässä kuussa

Otan tämän viralliseen käyttöön. Kotona jo toiminut aika hyvin

Otan suurella todennäköisyydellä käyttöön nämä housut (ja järkytän ihmiset olemuksellani:) 

Lahja ystävälle

Mosaiikki-innostuksen myötä teen lahjoja myös ystäville ja sukulaisille. Halusivatpa he tai ei :)

Tämä komistus menee ihanalle ystävälle lahjaksi, joka täyttää vuosia kesäkuussa. Idea lähti pähkinöistä. Liimasin pähkinäkuvapaperin vaneripalan keskelle decoupage-lakkaa käyttäen ja isot mosaiikkipalat jotenkin vaan loksahtivat tähän.

Ja tämähän on pannunalusta, ei taulu :) Kuten eräs ihana sukulainen luuli pannunalusestaan.

Paketointi on, itselleni ainakin, aina iso osa lahjaa. Yritän kaikin keinoin välttää muovin ostamista, mutta aina sekään ei onnistu. Tämä paperi on selvästi sanomalehteä. Nauhat löytyivät omasta varastosta ja mikä parasta, ne voidaan käyttää uudelleen. Myös kortin kuvapuolen voi uudelleenkäyttää.

Paljon Onnea!

Itsetehtyjä lahjoja

Taisin laittaakin tämän mosaiikkipannunalusen kuvan jo aikaisemminkin julki, mutta tässä se uudestaan. Isoäitini viettää kesäkuussa syntymäpäiviään ja puuhastelin hänelle tällaisen. Valitettavasti mosaiikkivarastossani ei ollut vaaleanpunaista, joten sain tyytyä vaaleansiniseen. Toimii silti ihan hyvin. Niissä juhlissa sunnuntaina ei kiristänyt kravatit, ei haitannut harmaat hiukset eikä ikä. Ikähaitari olikin laaja; 0-90 vuotiaaseen oli väkeä parhaimmillaan :)

Ihan parasta.

Tämän lahjan saaja ei olekaan ihan lähin tuttavani, vaikka siltä tuntuukin. Rasia on koristeltu postimerkeillä, lehdistä leikkaamillani kuvilla sekä pitsinnäköisellä lautasliinalla. Sisällöstä voi lukea lisää täältä.

Tekemisen iloa ja aikaa niille...

Musta vähän tuntuu että olen haukannut liian suuren palan... Käsillä tekemisen ilosta. Mulla on niin monta projektia nyt auki, kesken, vireillä, tekeillä etten tiedä milloin ne oikein saan tehtyä. Vai miten on:

Aloitin talvella villasukkien kutomisen. (En ole ikinä siis kutonut vaikka verissä vissiin olis jalo taito). Ostin toiset puikotkin (eh, toiset antoi äiti), että äiti saa sit näyttää miten kantapää tehdään molempiin sukkiin yhtäaikaa. Toinen on vihreän sukan alku, toinen lila. Että joku saa sitten kahdet sukat kerralla jos ne ikinä valmistuu. Villasukan kantapään ohjeet on täyttä hepreaa. Huom. toisen sukan osasin aloittaa ihan itse. (hih)

Isoäidinneliöitä on kasassa jo parikymmentä ja olen jo aloittanutkin kaulaliinan/hartiahuivin tekemisen  yhdistämällä niitä. Olen kokeillut ainakin kahta tapaa kiinnittää ne, mutta koko ajan tulee erilaista jälkeä... Ehkä silitys auttaa litistyksessä...Ehkä kohta saan ideasta kiinni ja liina valmistuu. Ehkä.

No decoupage-lakkaushommat, mosaiikkipeilit ja pannunaluset on vähän sellaista projektiluontoista tekemistä, et ne on saatava kerralla tehtyä. Ja tänään teinkin 2 kattilan alustaa hujauksessa eikä tullut edes keskeytyksiä. Ja niitä teen tilauksestakin (vink vink) ja lahjaksi enimmäkseen. Varokaa vaan mitä toivotte! (heh)

Yhdessä ketjussa näkyvä minihamefarkkulaukku vaatii vielä loppusilauksen, oranssista (ylläri) kankaasta vuoren, jotta tulisi tukevampi. Ei vaan mitään hajua kuinka se tehdään. (Oppia ikä Kaikki)

Sit olis haaveena mosaiikkilaatoittaa ulkoruukkuja, tehdä uusi ovikoriste ulko-oveen, askarrella chilikasveille nimikylttejä... Lista on loputon. Ja kun haluaisin myös kirjoittaa blogia niin huh huh.

Kaikki aikanaan. Elämä on Ihanaa!