Mä olen monesti pohtinut kirppisten syvintä olemusta. Toisaalta sä haluut tavarasta eroon ja haluat myydä sen halvalla pois toisten iloksi ja toisaalta sitä kamaa on niin paljon että sä haluat siitä vaan eroon etkä halua viedä kotiin.
Toisaalta sä voit myös löytää omasta myyntikasoista vielä päällepantavaa itsellesi kun pidät niitä tarpeeksi kauan näkymättömissä. Toisaalta jos osaat tuunata vaatteita, voisit puunata niistä ihan uusia. Mutta kyllä se päällimmäinen on varmaan se että sä kyllästyt niihin samoihin rytkyihin. Varsinkin jos et omista tai osaa käyttää ompelukonetta...
Toisaalta tarjonta on niin suurta jossain yksittäisissä tapahtumissa että tulee ostamisähky jo ihan kiertelystä. Sä haluaisit ostaa jotain uutta ja piristävää ja siis vanhaa jollekin toiselle, mutta toisaalta et osaa päättää. Sullahan on jo kaikkea ja kaikkea ei tarvitse olla kahta ja eriväristä ja...Ne vaatteet on kuitenkin myynnissä vain siinä tapahtumassa ja jos et sä osta sitä sieltä, kadut loppuelämäs sitä jaet enää löydä sitä muualta.
Mulla on tällä hetkellä kaksi vaatesettiä. On kevät-kesävaatesetti ja sitten syksy-talvivaatesetti. Syyskuussa laitoin kesävaatteet pestyinä ylähyllylle yhteen laatikkoon (huom. YHTEEN) ja otin laatikosta talvivaatteet: pitkähihaiset, tummat ja lämpimät vaatteet. Kesävaatteisiin kuuluu hameet, capreja ja t-paitoja, joita taas ihastelen keväällä kun en yleensä muista mitä siellä edes on. Housuja olen vähän jakanut koska vaatteidenvaihtobileistä (jotka pidin ensimmäistä kertaa elokuussa ja josta en olekaan kirjoittanut mitään) sain kasan stretch-pillifarkkuja ja niitä löytyy mukavasti.
Mä tein päätöksen tämän kesän vikan myyntisession jälkeen että heitän loput kierrätyskeskukseen. En tuo niitä enää muhimaan vaatehuoneen hyllyille, joista mä sitten vien ne taas seuraavana kesänä myyntiin. Kannatti, sillä nyt hylly on tyhjä. Edelleen. Ja aina sitä tavaraa kertyy itselle tai sukulaisille mitä voi myydä eteenpäin. Aina.
Mikä noissa kirppiksissä sitten kiehtoo? Ne on pitkään olleet trendejä ja tosi suosittuja,. On viikonloppukirppiksiä, yhden päivän kirppiksiä, arkipäivisin voit myydä vaikka torilla ja sitten on näitä itsepalvelukirpputoreja joissa hinnoitellaan ja toivotaan että ihmiset käy ja ostavat hinnalla minkä olet määrittänyt. Samalla toivot ettei mitään varasteta ja että saat edes pöytävuokran viikossa takaisin.
Olen kolunnut kaikenlaisia kirppiksiä läpi. Vaatehulluusvuosia kaivelin kaikki ikeakassilliset läpi saadakseni halvalla vaatetta kuin vaatetta. Jos vaate on päätynyt kirpputorille asti, se on joko tosi hyvälaatuinen joka on kestänyt pesuja tai sitten sitä on kerran pidetty ja kyllästytty. Monia on vaihtoehtoja. Mutta eniten tykkään kyllä koluta myyjäkirppiksiä läpi kun samalla voi jutella ihmisten kanssa ja tinkiäkin hinnoista.
Ja olen tullut tulokseen etten tarvitse mitään. No, okei, voi olla että oransseja vaatteita nähdessäni saatan harkita parikin kertaa ostanko vai en, mutta noin niinku periaatteessa. Musta nahkatakki on ollut hakusessa jo pitkään mutta sopivaa mallia ei ole vielä löytynyt. Luulen että se saisi olla kuitenkin lyhyt ja vetoketjullinen. Ja käytetty ehdottomasti. Merkillä ei niin väliä. Voi olla ettei se löydy koskaan, mutta koskaan ei voi olla liian varma. Hintahaarukkaa en osaa sanoa mitä olisin valmis maksamaan.
Mutta sisustusjutut ja retro kolahtaa aina. Tässä tämänkertaisen reissun aatelia siis kattilahallin kirppikseltä:
Pöytäliina. Ihan mahtava piristys ja oranssia! Maksoi huikeat 3€ ja on juuri passeli meidän pöytään.
Retro liivimekko. Oikeastaan väri on tummansininen eikä niin hirveesti mun väri mutta saanen parilla yksityiskohdalla (oranssia) mun näköiseksi. Tai. Kyllähän toi vaan on niin magee ilmankin.4€
Lisäksi erivärisiä kengännauhoja, Beatles-kangas, heijastin ja koru ihan extempore. Se lähtee varmaan purkuun ja tuunaan helmistä jotain ihan muuta :)
Ihan tavallista perhe-elämää pääkaupunkiseudulla. Tuunauksia, kierrätystä ja ruokalistoja. Terveellisiä elämänmuotoja, liikuntaa ja ystäviä.
Hae tästä blogista
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oranssi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oranssi. Näytä kaikki tekstit
4. marraskuuta 2015
10. syyskuuta 2014
Syksyn Oranssit
Kauniita nuo runsaat pihlajanmarjaoksat! Kun saisi jonkin inspiraation ja tekis hilloketta tai jotain. Kuulemma kannattaisi odottaa ekoja pakkasia, mutta säilyykö ne sinne asti?
Näistä voisi jotain askarrellakin...
Mutta surullista kyllä, jotkut eivät arvosta vaan tiputtavat marjat maahan, tallovat ne ja "roskaavat".
Ei kauhean kiva näky...
4. syyskuuta 2014
Leijonanharja
Tässä taasen on harjas jota olen käyttänyt vuosia. Ihana Ystävä tekaisi sen minulle muutama vuosi sitten ja kyllä on ollut ahkerassa käytössä. Pesty on käsin ja taas kulkee! On lämmin ja sopii takin kuin takin kanssa.
Tästä tulikin mieleeni että huivihaaste alkakoon! Lupaan kuvata kaikki huivini tänne ja huivifriikkinä kertoa kaikista sen tarinan... Tiedän että parikin lukijaani ovat samanmoisia friikkejä! Kiinnostaisiko lähteä mukaan?
2. syyskuuta 2014
Oranssi Lempihuivi
Oli käsittämätöntä miten pystyin luopumaan kaikista huiveista koko heinäkuuksi. Yleensä irtaantuminen on todella raastavaa ja vaikeaa. Irtautuminen alkoi jo siitä kun lähdin matkalle kesäkuussa enkä huolimattomuudessani ottanut yhtäkään huivia mukaan! Olin lievästi järkyttynyt, kun sitten muistin että otinhan mä. Juuri lahjaksi saamani Desigual-jättihuivin, tosin sitä ei voinut kaulaan kiepauttaa.
Tämä oranssi ihanuus oli minulla mukana kesällä 2013 koko ajan. Sain sen ystävältä lahjaksi ja käytin sitä koko ajan. Joko kaulassa tai päässä. Sillä reissulla ei ollut tilaa lippikselle joka suojaisi päätä. Tämä oli erinomainen. Tämän oli tarkoitus lähteä Amerikan reissulle, mutta kiireessä en löytänyt sitä ja nyt se on löytänyt paikkansa taas kaulassani.
Se on itse tehty, taitavasti, hellästi. Tuo maskotti karkoittaa pahat henget pois ja antaa ilmettä.
Lempihuivini tällä hetkellä!
4. toukokuuta 2014
Haussa porkkanapää
Viime elokuusta lähtien olen värjännyt päätäni itse. Ensin siitä tuli tummempi sävyteshampoolla jonka väri kesti jopa kolme kuukautta ja sain harmaat piiloon. Olin tyytyväinen. Tänä keväänä olen etsinyt sopivaa, ei ammoniakkia sisältävää hiusväriä, punaisempaa. Oli kevytväriä ja sitten punaisempaa... Leikkasin itse latvoja kun en kehdannut mennä pääni kanssa kampaajani näkyville häpeillen.. Jossain vaiheessa sitten hylkäsin ammoniakkikammon...
Tässä eräänä päivänä oli sitten pakko mennä näyttämään kuontaloa yhdestä toisesta syystä kampaajalle ja sanoin etten viitsi vielä rasittaa hiuksia ja värjätä taas. Edellisestä kerrastahan oli vasta kuusi viikkoa aikaa. Kampaaja sanoi että miksen!? Ah, höö, no ok. Värjään sitten.
Ostin edelliseltä Tallinnan reissulta kaksi hiusväripakkausta. Olivat reilusti halvempia kuin Suomessa. Toinen maksoi 2€ ja se oli tarjouksessa, toinen maksoi 4,95€. Kotona sitten huomasin että kummankaan ohjeissa ei ollut suomea eikä englantia. Viroa, kreikkaa ja venäjää, jei! Onneksi google translate on keksitty ja yksi kaveri joka osaa hiukan viroa. Hän tulkkasi minulle osan tekstiä ja translate loput.
Laitoin oranssia päähän. Ajattelin taas ettei se kuitenkaan tartu, kun on jotain ihme harmaan ja punaisenharmaan sävyä päässä, eikä tietenkään koko päähän tartu. Latvaosa on vieläkin aika tummaa, joten se tarttis vaalennuksen, johon en ala.
Tadaa! Hiukset ovat oranssiin vahvasti värjäytyneet! Olen niin tyytyväinen nyt, että mietin löydänkö tätä samaa väriä sitten Suomesta, kahden euron hintaan...
Hiukset samalla kihartuu myös kivasti, eipä ole tarvinnut suoristusrautaakaan pitkään aikaan. Varsinkin kun kasvatin etuhiukset pois.
Tässä eräänä päivänä oli sitten pakko mennä näyttämään kuontaloa yhdestä toisesta syystä kampaajalle ja sanoin etten viitsi vielä rasittaa hiuksia ja värjätä taas. Edellisestä kerrastahan oli vasta kuusi viikkoa aikaa. Kampaaja sanoi että miksen!? Ah, höö, no ok. Värjään sitten.
Ostin edelliseltä Tallinnan reissulta kaksi hiusväripakkausta. Olivat reilusti halvempia kuin Suomessa. Toinen maksoi 2€ ja se oli tarjouksessa, toinen maksoi 4,95€. Kotona sitten huomasin että kummankaan ohjeissa ei ollut suomea eikä englantia. Viroa, kreikkaa ja venäjää, jei! Onneksi google translate on keksitty ja yksi kaveri joka osaa hiukan viroa. Hän tulkkasi minulle osan tekstiä ja translate loput.
Laitoin oranssia päähän. Ajattelin taas ettei se kuitenkaan tartu, kun on jotain ihme harmaan ja punaisenharmaan sävyä päässä, eikä tietenkään koko päähän tartu. Latvaosa on vieläkin aika tummaa, joten se tarttis vaalennuksen, johon en ala.
Tadaa! Hiukset ovat oranssiin vahvasti värjäytyneet! Olen niin tyytyväinen nyt, että mietin löydänkö tätä samaa väriä sitten Suomesta, kahden euron hintaan...
Hiukset samalla kihartuu myös kivasti, eipä ole tarvinnut suoristusrautaakaan pitkään aikaan. Varsinkin kun kasvatin etuhiukset pois.
15. huhtikuuta 2014
"Kanteleen kutsu"
Olen saanut tämän pöytäliinan lahjaksi sukulaiselta, joka osti tämän ystävältään,kun oli kierrätykseen tämä ihanuus menossa.
Tänään mietittyäni vilkaisin helman alle ja löysin tietoa jota en ole ennen tarvinnut, eikä se ole liiemmin minua kiinnostanut. Kuosin on suunnitellut Marimekolle Sanna Annukka ja vuosiluku 2008 viittaa myös johonkin. Netistä löytyi nopealla vilkaisulla vain sinistä "kanteleen kutsu"- materiaaleja: mukeja, tyynyliinoja ja verhoja. Mitenköhän erikoinen tämä oranssi sitten on?
Meillä sitä käytetään ihan arkipöytäliinana. Olen haaveillut siihen päälle jotain läpinäkyvää suojaa, mutta sellaista ei ole löytynyt vielä. Hyvin on kestänyt käyttöä, meillä tosin lapset on jo niin isoja ettei se juurikaan kastu, ja pesuunkin se pääsee aika ajoin. Pöytäliinoja pitäisi ostaa lisää, mutta kaikkea en ihan kelpuutakaan :) Muoviset kestäisivät kulutusta, mutta ovat mielestäni aika rumia.
10. huhtikuuta 2014
Pikkureissu IKEAan..
Se oli sateinen päivä kun päätin lähteä ihan Ikeassa käymään. Pitkään aikaan en ole siellä käynyt ja idean sain työpaikaltani. Sinne tarvittiin kipeästi erästä juttua.
Kuvailin siellä hieman tunnelmia, joskin jotenkin muilta salassa. Siellä ihmiset ihan avoimesti kuvailivat tuotelappusia kännykällä mikä onkin tosi kätevää, ei tarvitse lyijykynällä niitä ostoslistoja enää käyttää.
Hankkisinko kaikkea tuota samaan huoneeseen mikä näkyy kuvassa? Oli niin sykähdyttävä tunnelma että kuvattava oli..
Löytyi pöllötyynyliina...tuli mieleen yksi blogi jota seuraan, siellä oli pari pöllöfania tässä blogissa. Tämä tyynyliina oli kyllä hurmaava yksilö. Aioin jo ostaa uudet tyynynpäälliset, mutta peruin ajatukseni. Nuukuuteen vedoten.
Mikä mahtava idea laittaa valokuvia seinille!
Löytyi oranssia! Pehmeä iso porkkana! Toimisikohan se sohvatyynynä... Lapsettaa... Lasten osastolta tämä ihanuus...
Oranssia oranssia! Oli samaa sarjaa kulhojakin, hitsiläinen, siellä olis voinut pistää astiaston uusiksi.
Lähdin käyttämään sellaista taktiikkaa että sen minkä saan käsissäni kuljetettua ulos kaupasta, ostan. Keltainen kassi jäi sitten ottamatta alussa. (onneksi niitä sai vielä kierrellessäkin)
Mukaan tarttui roskapussirulla, kankainen valkoinen pöytäliina, yllättäin peltipurkki, jossa kaksi pienempää sisällä, sekä oranssi kassi!
Työpaikalle ostamani juttu tarvitsikin sitten isompaa kassia, joten hain keltaisen, johon pakkasin muutkin tavarat. Ostin sinisen kassin kassalta ja kävelin ulos. Just.
Tarvitseeko sanoa enempää, miksi ostin nämä? Pienin purkki oli oranssivalkoraitainen, mutta sen lahjoitin lapselle...
Kuvailin siellä hieman tunnelmia, joskin jotenkin muilta salassa. Siellä ihmiset ihan avoimesti kuvailivat tuotelappusia kännykällä mikä onkin tosi kätevää, ei tarvitse lyijykynällä niitä ostoslistoja enää käyttää.
Hankkisinko kaikkea tuota samaan huoneeseen mikä näkyy kuvassa? Oli niin sykähdyttävä tunnelma että kuvattava oli..
Löytyi pöllötyynyliina...tuli mieleen yksi blogi jota seuraan, siellä oli pari pöllöfania tässä blogissa. Tämä tyynyliina oli kyllä hurmaava yksilö. Aioin jo ostaa uudet tyynynpäälliset, mutta peruin ajatukseni. Nuukuuteen vedoten.
Mikä mahtava idea laittaa valokuvia seinille!
Löytyi oranssia! Pehmeä iso porkkana! Toimisikohan se sohvatyynynä... Lapsettaa... Lasten osastolta tämä ihanuus...
Oranssia oranssia! Oli samaa sarjaa kulhojakin, hitsiläinen, siellä olis voinut pistää astiaston uusiksi.
Lähdin käyttämään sellaista taktiikkaa että sen minkä saan käsissäni kuljetettua ulos kaupasta, ostan. Keltainen kassi jäi sitten ottamatta alussa. (onneksi niitä sai vielä kierrellessäkin)
Mukaan tarttui roskapussirulla, kankainen valkoinen pöytäliina, yllättäin peltipurkki, jossa kaksi pienempää sisällä, sekä oranssi kassi!
Työpaikalle ostamani juttu tarvitsikin sitten isompaa kassia, joten hain keltaisen, johon pakkasin muutkin tavarat. Ostin sinisen kassin kassalta ja kävelin ulos. Just.
Tarvitseeko sanoa enempää, miksi ostin nämä? Pienin purkki oli oranssivalkoraitainen, mutta sen lahjoitin lapselle...
4. huhtikuuta 2014
Uusille esittely
Blogin puolella on ollut hieman hieman hiljaista, kirjoittajan puolesta. On tässä ollut taas kaikenlaista menoa ja meininkiä elämässäni, mutta ei yhtään kuvia. Hyvin huonosti on tullut otettua kuvia yhtään mistään.
Mutta koska ehkä tänne puolelle on eksynyt uusiakin ihmisiä niin voisin päällisin puolin esitellä itseni. Uudestaan. Tai lienekö koskaan edes sitä tehnyt. En saata muistaa.
Olen äiti-ihmiseksikin kutsuttu naishenkilö. Ikäni voisi sijoittaa gallupkyselyissäkin haarukkaan 30-40 vuotiaaksi. Lapsia on pari siunaantunut ja oma mieskin taloudesta löytyy. Eläimiä ei ole, mutta saan ihastella muiden lutukaisia aivan tarpeekseni. Rakastan kaikkea oranssia, vaikkei se täällä blogissa aina näykään, ihan niin fanaattinen en ole. Tai no, aika usein käytän samoja oranssisia vaatteita, kyllästymiseen asti. Joku voisi luulla, etteikö minulla ole varaa ostaa uusia vaatteita tai aionko oikeasti kuluttaa vaatteet puhki tai olenko vaan niin yksinkertainen että en pidä muista vaatteistani :) Tiedän vetäväni joskus överit kun on oranssi takki, kaulaliina, paita ja housut samaa väriä, mutta väliäkös sillä. Blogin nimeen en puutu.
Pidän muutamista kädentöistä mutta ne ovat aivan kausiluontoisia. Talvisin virkkaan onnistuneesti vähän kaikkea ja aloittelen kutomisia, jotka tyssää osaamattomuuteen tai huolimattomuuteen. Mosaiikkityöt ovat lähellä sydäntä kesäisin, ihan aloittelijakin siinä hommassa. Decoupage-lakkailen milloin mitäkin ja teen paljon syntymäpäiväkortteja paperista ja muusta sälästä.Rakastan kirpputoreja, käyn itse myymässä ja ostan lähes kaikki vaatteeni niistä. Kierrätys on osa elämäntapaani.
Liikunta kuuluu myös elämääni, tavalla tai toisella viimeisen kymmenen vuoden ajan ainakin. Niistä aina joskus muistan kirjoitella.
Ajanilmiöitä seurailen, otan kantaa asiaan jos se kiinnostaa minua.. Blogissani näkyy pilkahdus elämääni, kaikilta osa-alueilta.
Tervetuloa!!
25. helmikuuta 2014
"Sun kortti ei oo enää voimassa"
Elokuussa mä sen aloitin. Ystävän innostuksesta osti määräaikaisen kuntosalikortin, jolla pääsisi jumppaan, kuntosalille (kirjoittajan välihuom. jos tekstistä puuttuu n-kirjaimia, syyttäkää äppistä), juoksemaan ja kuntopiiriin. Jipii! Ensi-ihastukseni oli: jee saan lisää lihaksia juoksua tukemaan! Jee, saan kaverin kuntosalille jota inhoan yli kaiken. Siksi inhoan kun en saa painoja ylös, miehet pullistelee siellä ja aisillakin on sixpack. Ja siellä on tugosta. Ja mä en osaa.
No kävi sitten niin että ystävän kortti olikin erilainen, hä kävi eri jumpissa eri aikaan. Työvuorot eivät osuneet yksiin ja ja yksinmenemiseksi se sitten meni. Harmi. Mutta.
Kävin juoksemassa ihan kivasti, yksin, yhdessä toisen ystävän kanssa. Kävin kuntosalilla parikin kertaa (HUH!) ja ihastuin kuntopiiriin eli trimmi-circuittiin! Kävin siellä 17 kertaa vuonna 2013 syksyllä ja 2014 2 kertaa :).
Tuloksena voisi sanoa että jaksan käsilläni ja hartioilla paremmin kuin ikinä. Jalat eivät väsy niin nopeasti ja oppia tuli mukavasti. Kuntosali olisi vaatinut maksetun (kalliin) personal trainer opastuksen, mutta tämmöisenä nuukuus-vuonna en todellakaan käyttänyt rahaa sellaiseen...
Niin, minun oli tarkoitus vielä tämä viikko treenata armottomasti ja käyttää kortti kunnolla puhki, niin tänään kassalla kassaneiti sanoi "ei oo korttisi enää voimassa". Jaahas! Ei sitten. Mutta kun sinne asti olin tullut, niin maksoin kuntopiirin sporttipassilla ja saldo hupeni hieman taas... Pyh.
Mutta kohta on kevät, pääsee juoksemaan ulkona! Jipii!
No kävi sitten niin että ystävän kortti olikin erilainen, hä kävi eri jumpissa eri aikaan. Työvuorot eivät osuneet yksiin ja ja yksinmenemiseksi se sitten meni. Harmi. Mutta.
Kävin juoksemassa ihan kivasti, yksin, yhdessä toisen ystävän kanssa. Kävin kuntosalilla parikin kertaa (HUH!) ja ihastuin kuntopiiriin eli trimmi-circuittiin! Kävin siellä 17 kertaa vuonna 2013 syksyllä ja 2014 2 kertaa :).
Tuloksena voisi sanoa että jaksan käsilläni ja hartioilla paremmin kuin ikinä. Jalat eivät väsy niin nopeasti ja oppia tuli mukavasti. Kuntosali olisi vaatinut maksetun (kalliin) personal trainer opastuksen, mutta tämmöisenä nuukuus-vuonna en todellakaan käyttänyt rahaa sellaiseen...
Niin, minun oli tarkoitus vielä tämä viikko treenata armottomasti ja käyttää kortti kunnolla puhki, niin tänään kassalla kassaneiti sanoi "ei oo korttisi enää voimassa". Jaahas! Ei sitten. Mutta kun sinne asti olin tullut, niin maksoin kuntopiirin sporttipassilla ja saldo hupeni hieman taas... Pyh.
Mutta kohta on kevät, pääsee juoksemaan ulkona! Jipii!
![]() |
| Salikengät(retroa), juomapullo ja oranssipyyhe odottamassa viimeistä koitostaan |
24. marraskuuta 2013
Chilit talvella
Kesä meni nopeasti ohi ja oli aika taas päättää mitä tehdä kesällä ulkona kasvatetuille chilin taimille.
Päätimme siirtää ne sisälle jotta kaikki chilit ehtisivät kypsyä. Kastelu tuotti ongelmia,huonot ulkokäyttöön tarkoitetut ruukut päästivät vettä läpi. Parkettilattialle. Kastelimme ne pari kertaa niin että siirsimme ne parvekkeelle.
Nyt niitä ei enää kastella. Chilien lajeista emme tiedä mitään mutta katsokaapa mitä on tapahtunut kuukaudessa parille vihreäksi luullulle kasville?
Se on puoliksi keltainen!
Kuvat on otettu lokakuun lopussa..
Nämä kuva on otettu marraskuun puolessa välissä
Nyt ne ovat muuttuneet punaisiksi. tai oransseiksi.
Chilit ovat olleet tulisia ja niitä olemme syöneet pizzan päällä sekä muiden ruokien kanssa.
Näitä ei säästetä ensi vuodeksi. Viime vuonna säästin Bolivian rainbow-lajiketta ja istutimme sen talven jälkeen takaisin ulos. Se tuotti vielä alkukesästä Chilejä mutta sitten se kuihtui pois.
Tammikuussa kasvatushomma alkaa uudestaan! Kolmas vuosi, toisikohan yhtään parempaa satoa. Kasvihuone pitäisi hankkia...
Päätimme siirtää ne sisälle jotta kaikki chilit ehtisivät kypsyä. Kastelu tuotti ongelmia,
Nyt niitä ei enää kastella. Chilien lajeista emme tiedä mitään mutta katsokaapa mitä on tapahtunut kuukaudessa parille vihreäksi luullulle kasville?
Se on puoliksi keltainen!
Kuvat on otettu lokakuun lopussa..
Nyt ne ovat muuttuneet punaisiksi. tai oransseiksi.
Chilit ovat olleet tulisia ja niitä olemme syöneet pizzan päällä sekä muiden ruokien kanssa.
Näitä ei säästetä ensi vuodeksi. Viime vuonna säästin Bolivian rainbow-lajiketta ja istutimme sen talven jälkeen takaisin ulos. Se tuotti vielä alkukesästä Chilejä mutta sitten se kuihtui pois.
Tammikuussa kasvatushomma alkaa uudestaan! Kolmas vuosi, toisikohan yhtään parempaa satoa. Kasvihuone pitäisi hankkia...
1. marraskuuta 2013
Halloween-kassi
Tytsy lähti synttäreille joilla oli Halloween-teema. Sitä onkin nyt tullut joka tuutista, ja itse inhoan tuota krääsäjuhlaa, joka on rantautunut Suomeen Amerikasta. Oranssiteema sopii minulle ja hämähäkit, mutta silti. Tarjouksia teeman mukaan, ihan joka kaupassa.
Askartelin paperikassin tytön lahjalle. Tässä noin vaihe vaiheelta, liimausvaiheesta ei valitettavasti ole kuvia, oli tahmaista puuhaa...
Ensin oli käytetty paperikassi. Pieni sellainen koska lahjakin oli pieni.
Ajattelin että olisi pakko tuunata jotain Halloween-aiheista, ja sain ajatuksen hämähäkistä. Cava-pullon korkki tuli mieleeni. Kuohuviinipullon korkki ajaa saman asian. Näitä olen joskus nähnyt kierrätyskeskuksessa myytävänä.. tämä on oma.
Väritin mustalla tussilla mattoveitsellä halkaistun korkin. Ole varovainen, veitsi on huipputerävä! Liimasin myös kassin toiselle puolelle oranssin paperin.
Tahmainen osuus oli jalkojen liimaaminen korkkiin. Kaikki saavat kokeilla miten "helppoa" se on :)
Kassin toinen puoli sai matelijanvärisen paperin
Olisin halunnut mustan hämähäkin. Ensin kokeilin pitsiä ruumiiseen mutten löytänyt sopivaa. Sitten kävi mielessä villalanka, mutten jaksanut alkaa tekemään tupsua. Löysin kätköistä huovutusvillaa, joka menetteli tässä tapauksessa ihan hyvin ja oli helppo kiinnittää. Verkon piirsin vain tussilla
Matelijapaperin päälle liimasin "kortin" johon tyttö kirjoitteli onnittelut.
Valmis kassi.
Askartelin paperikassin tytön lahjalle. Tässä noin vaihe vaiheelta, liimausvaiheesta ei valitettavasti ole kuvia, oli tahmaista puuhaa...
Ensin oli käytetty paperikassi. Pieni sellainen koska lahjakin oli pieni.
Ajattelin että olisi pakko tuunata jotain Halloween-aiheista, ja sain ajatuksen hämähäkistä. Cava-pullon korkki tuli mieleeni. Kuohuviinipullon korkki ajaa saman asian. Näitä olen joskus nähnyt kierrätyskeskuksessa myytävänä.. tämä on oma.
Väritin mustalla tussilla mattoveitsellä halkaistun korkin. Ole varovainen, veitsi on huipputerävä! Liimasin myös kassin toiselle puolelle oranssin paperin.
Tahmainen osuus oli jalkojen liimaaminen korkkiin. Kaikki saavat kokeilla miten "helppoa" se on :)
Kassin toinen puoli sai matelijanvärisen paperin
Olisin halunnut mustan hämähäkin. Ensin kokeilin pitsiä ruumiiseen mutten löytänyt sopivaa. Sitten kävi mielessä villalanka, mutten jaksanut alkaa tekemään tupsua. Löysin kätköistä huovutusvillaa, joka menetteli tässä tapauksessa ihan hyvin ja oli helppo kiinnittää. Verkon piirsin vain tussilla
Matelijapaperin päälle liimasin "kortin" johon tyttö kirjoitteli onnittelut.
Valmis kassi.
21. elokuuta 2013
Matkan tuliaisia
Espanja - Ranska- matkan aikana tuli ostettua jos jonkinlaista tuliaista itselle. Mieluisiahan ne kaikki olivat. Tässä muutamia rakkaita:
Ja pahoittelen, tämä ohjelma osaa kääntää nämä kuvat vain väärinpäin. Pitää vissiin ottaa kuvia ylösalaisin tästä lähin!
![]() |
| Outlet-löytö. Takuuvarma pikkujouluasu! Istuva! |
![]() |
| Muistaakseni tämäkin Desigual-outletistä. Oranssia oranssia :) Paita on väärinpäin kuvassa |
![]() |
| Mees ostaan itselles bikinit! Just. No ostin ja käytinkin vielä Espanjan puolella :) |
![]() |
| Vanhat lenkkarit jäivät Espanjaan, uusissa tulin Suomeen. Huippuhyvät Niken lenkkarit, kertaakaan ei ole hangannut ja juostessa melkein lentää. Hinta ei ollut paha täydellisistä lenkkareista |
20. elokuuta 2013
Leffailtoja
Tässä kuussa olen ehtinyt jo viettää monet leffaillat ja päivätkin. Perheen parissa ja ystävän.
Ne ovat olleet aina herkutteluhetkiä. Popparia, karkkia, juomia ja tietysti niitä leffoja.

















































