Minun suvussani on paljon käsillään tekeviä ihmisiä. Isäni
äiti kutoi sukkia ja maalasi posliinia, ihan käyttöönkin asti. Minulla on
itselläni yksi pullalautanen joka on hänen käsialaansa. Äidinäiti virkkaa,
kutoo sukkia ja lapasia, tekee tilauksesta nuken tai barbien vaatteita. Äitini kutoo ja virkkaa ja tehnyt joskus
vaatteitakin minulle kun olin pieni. Veli osaa piirtää taitavasti ja isä oli
kätevä puutöissä. Ja lapsetkin ovat perineet taitoja.
 |
| virkattu kori |
Eli verissä olisi käsillätekemisen taito.
Minä en innostunut
koululaisena juuri mistään pakkopullasta. Muistan että tein yhdet lapaset,
shortsit, paitapuseron, pannumyssyn ja pannunalusen mosaiikeista. Huh,
aikamoista vääntöä oli saada jotain edes aikaiseksi.
Jätetään ne kouluajat nyt taakse...
 |
| kehykset
Nykyään (älkää kysykö milloin tämä alkoi) mä teen aika ajoin
jotakin käsilläni. Sanotaan nyt pari vuotta sitten Wanhan Sataman
käsityömessuilla näin mosaiikkia myyvän yrityksen ja innostuin! Ei näyttänyt
tai vaikuttanut vaikealta ja ostin vinon pinon lasimosaiikkipajoja joita mursin
pihdeillä ja liimailin joko peilinkehyksiin tai tein pannunalusia. Kivaa ja
helppoa! Nyt olisi mahdollisuus tehdä ulos ruukkuihin koristuksia. Oikea
kiinnitysaine vaan puuttuu J
harmi, kun ei ole tallella yhtään työtä nyt, josta ottaa kuvaa, mutta lupaan
laittaa malleja tänne, kun saan oivan inspiraation.
|
 |
| isoäidinneliöitä |
Isoäidinneliöiden virkkausinto alkoi helmikuussa 2011 kun
anoppini toivoi saavansa isoäidinneliöpeittoa syntymäpäivälahjaksi
loppuvuodesta. Onneksi oli paljon aikaa! Opin neliön teon aika äkkiä ja muutama
ruutu tulikin nopeasti. Äitini ja mummini auttoivat kivasti... ja lopputulos
oli se että elokuussa kun oli aika alkaa kursia peittoa kokoon, minulta
kysyttiin että montakos olet virkannut... Kesäksi koko homma unohtui ja
innostus alkoi uudestaan vaan vastaukseni oli ” n. 8 kappaletta ” kun muut olivat virkanneet yhteensä 150. Eh,
aika koomista... Mutta nyt innostuin
pari kuukautta sitten tekemään lisää ja niistä tulee itselleni jonkinmoinen huivi,
saapa nähdä!
 |
| laukku minihameesta |
Decoupage-lakkailu onkin aika uusi harrastus, olen tehnyt
lahjaksi postimerkeistä liimailtuja peilin kehyksiä. Niitä löytyy ainakin yksi
facebookin sivuilta. Kaikki ylimääräiset postimerkit maasta ja aiheesta
riippumatta ovat tervetulleita... J
Ompelukoneen omistan joo mutten ole kovin innokas käyttämään
sitä. Siitä on nimittäin katkennut niin monta neulaa etten viitsi enää yrittää.
Pitäisi kai viedä se huoltoon.
Pääsiäisen aikaan olimme Tallinnassa ja pääsin unelmieni
kauppaan. Karnaluksin askartelukauppaan, jossa on
nappejavetoketjujavillalankojahelmiähakastaneulaa ja vaikka mitä kaikkea ihanaa
näprättävää. Ostin sieltä yhteen takkiini uudet napit ja ajattelin että tulen
takaisin miljoonan idean kera vielä tänä kesänä.
Humana-nimisestä liikkeestä (Viron Fida) nappasin muutamalla
eurolla kasan vaatteita joista kehittelin uutta. Yhdestä minihameesta tuli
sitten laukku. aika kiva, vaikka säätämistä se vielä vaatii.
Kaikkea kivaa voi tehdä, vaikkei kauhean kätevä olisikaan
käsistään.