Ideanahan (omani) oli että huoltaja kulkee oppilaiden mukana ja antaa mahdollista turvaa lasten sitä halutessaan, on vieressä pitämässä kädestä yms.
Kun opettajat olivat antaneet ohjeet käyttäytymiseen ja kellonajat jolloin tulisi tavata ohjaajat tasaisin väliajoin, porukka katosi. Yksinkertaisesti hävisi väkijoukkoon. Jaahas. Opettaja suunnistivat kahville, minä Kirnun suuntaan.
Välillä vilahti tuttuja naamoja, enemmänkin luimuiluja "tuolla se pakotettu huoltaja menee"..
Retki meni aivan loistavasti, kukaan ei pökrännyt, hukkunut joukosta, kaikki pääsivät kaikkiin haluamiinsa laitteisiin, paitsi Ukkoon, joka lopetti toimintansa kesken...
Minä kävin:
Kirnu 2 kertaa
Kieppi
Kieputin
Vuoristorata
Ukko
Mustekala
Kehrä
Uuteen Kingiin oli niin pitkä jono etten viitsinyt vaivautua, onhan noita vapaapudotuslaitteita maailmalla nähty.
Ilma olisi tietysti voinut olla aurinkoisempi ja kukaan ei sitten edes vinkunut pidempään oloa, kun kaikki olivat niin jäässä sateesta ja viimasta.
Kehrään menin viimeisenä ja nappasin mukaani pienen tyttösen joka käännytettiin lyhyytensä vuoksi hurvittelukoneesta. Olisinpa laitekummi :)
Tässä vielä tunnelmia reissulta:
