Sata rautaa tulessa koko ajan eikä aikaa kirjoittelulle? Yrität harrastaa liikuntaa, mutta työ ja lapset estävät sen tehokkaasti? Haluaisit syödä terveellisesti, mutta joka puolella tungetaan väkisin herkkuja suuhun? Kuulostaako tutulta? Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Tänä viikonloppuna AJATTELIN vihdoin päästä kirjoittelun makuun. On Ollut meinaan ikävä. Sunnuntai piti olla aikaa. No niille normaaleille puuhille kuten kotitöille. Päätin kuitenkin viettää laatuaikaa lapsen kanssa ja vuokrattiin leffa ja syötiin herkkuja. Nih.
Minua pyydettiin leffaan, elokuvateatteriin, ja halusin mennä. Kukaan ei pyydä mua leffaan, ainakaan moneen vuoteen (paitsi tietty käyn miehen/perheen kera). Kassalla haukoin henkeäni. Tammikuu vie mun rahat! Olen sopinut jo kaksi menoa tälle kuulle. Pitää oikeesti katkaista menoja...
12 euroa (kaksitoista euroa) leffalipusta on paljon rahaa! Hitto. Helmikuussa voinkin kökkiä sitten kotona.
Olen säästänyt kaikki kuitit. Tammikuun lopussa varmaan pökerryn kun lasken kaikki menot (siihen ei muuten lasketa normaaleja ruokaostoksia).
Elämässäni tapahtuu ihan normaaleja asioita. Käydään töissä, käydään juoksemassa/salilla, Tehdään iltaruokaa lapsille, kuskataan harrastuksiin, tehdään viime hetken muutoksia aikatauluihin ja unohdetaan ostaa seuraavan päivän ruokatarvikkeita ja niin edelleen.
Mulla on paljon kuvia ja Facebook-sivujen puolella sainkin vinkin tehdä postaus "minun viikkoni kuvin". Katsotaan!
Edit: tänään kuulinkin ja tajusin että olisin voinut ostaa leffalipun työnantajan tarjoamalla virikesporttipassisysteemillä!!! Niih.
No ens kerralla sitten
Kyllä täältä vielä tekstejä tulee! Kärsivällisyyttä...