Maanantaina päätin aloittaa pyöräilykauden. Siippani kunnosti ajokkini talven jäljiltä edellisenä päivänä ja niin se odotti minua oven edessä sitä että hilpaisisin sillä töihin.
Aamulla oli kuitenkin pakkasta. Kaikki valmiina, kypärät ja kaikki. Yritin sitten avata lukkoa, avain ei hievahtanutkaan. Varmaan viisi minuuttia yritin mutta jäässä oli eikä auennut. Autolla en voinut mennä ja ainut vaihtoehto oli hypätä bussiin. Ainut miinuspuoli oli, että olin edellisenä päivänä hukannut jonnekin bussikorttini, jossa olisi ollut vielä rahaa, joten maksoin matkani rahalla. Viimeisillä kolikoillani. Bussimatka maksoi kokonaiset 3€! Hirveetä kiskontaa! Ja tuosta matkasta hmpf. Mutta töihin oli päästävä.
Bussista päästyäni soitin yhteen paikkaan, jossa vierailin sunnuntaina josko se olisi sinne pudonnut vahingossa. Ei, siellä oli vain vääränvärisiä korttikoteloita. Olin surkea :(
Töissä surkuttelin huonoa tuuriani ja katsoin kaikki mahdolliset taskut ja lompakon ja kaikki. Kortti löytyi. Se oli vaan joutunut jostain syystä lompakon sivutaskuun.
Tiistaina oli uusi yritys pyörän kanssa. Mutta taisikin olla taas pakkasta tai maailma on kääntynyt minua vastaan, joten vaikka lukko avautuikin, vaihteet eivät toimineet. Polkimet polkivat vaan ihan tyhjää. Ketjut oli oikeilla paikoillaan, mutta vaihteista ei saanut minkäänlaista otetta. Hitto!
Palasin kotiin ja kiroillen otin auton parkista koska alkoi olla jo kiire. Työpaikan vieressä en saanutkaan autoa parkkiin, koska on se aika päivästä että kaikki on jo varattu. Jätin auton hetkeksi "sakkopaikalle" ja juoksin töihin. Tuostahan olis vetänyt hyvät aprillivitsit, mutta mua ei oikein naurattanut. Myöhästyin töistä.
Iltapäivällä lähdin jotenkin kiireellä töistä ja kotiin palattuani totesin, että jätin sitten puhelimen töihin! Näppärää!! Tein lapsille ruoan ja syöksyin uudestaan työpaikalle. Autolla. Todella ekologista.
Illalla luovuin yhdestä vaativasta hommasta, jota olen tehnyt jo jonkin aikaa. Ette arvaa miten helpottava tunne siitä tuli. Vaikkakin hieman haikea. Musta tuntuu että musta pidettiin siellä, mutta aikansa kutakin. Vastuuhommat ovat vaativia. Ja jäihän mulle vielä muuta pari hommaa :)
Keskiviikko oli aika tavallinen työpäivä. Tuurasin toisessa paikassa hetken muutamaa ihmistä ja loppupäivän olinkin aika pihalla omassa paikassani.
Torstaina mies lähti käymään työmatkalla joten minulla oli suorastaan kaksi iltaa ihan itselleni. Ne illat olisi pitänyt käyttää blogia kirjoittaessa, mutta enpä saanut päähäni yhtään mitään. Tein siis kaikkea muuta. Laiska.
Yhtenä päivänä päätin että herkkua on saatava ja ostinkin. Näitä olisi ollut tarjolla työpaikallakin, jos olisin niitä sinne laittanut...Ne sitten jäivät laukkuni pohjalle. Mutta näiden on pakko olla vaan terveellisiä, koska niissä ei ollut kuin neljää ainesosaa!
