Varmasti on tuttu juttu monelle. Keväisin aivastuttaa ja niiskututtaa ja henki pihisee.
Itselläni allergiat on vuosien saatossa hävinneet. Kolme vuotta sitten haaveilin vaan päärynöiden ja omenoiden syömisestä, nyt vetelen niitä kaksin käsin välipaloiksi. Kunnes...
..Tuli tämä kevät. Vielä oli huhtikuussa lunta ja ajattelin että pitäisi alkaa napsimaan allergialääkkeitä niin kuin suositellaan ennenkuin siitepölyaika alkaa. No, ei viime vuonnakaan ollut mitään oireita.. en alkanut turhan päiten.
Kappas vaan. Allergialääke jäi ottamatta yks päivä ja olo oli karmea. Yritin vakuutella itselleni että tavallista flunssaa se vaan on (ihan kuin se olisi parempi). mutta ei. Onneksi työkaverin lääkearsenaalista löytyi helpotus loppupäivälle ja nyt olen ottanut myös inhalaatiosuihkeen, avaavan kortisonilääkkeen joka aamu ja päivä ja ilta. Johan olo helpottaa. Tänään ostin vielä silmätippoja (joita inhoan), joita voi laittaa myös nenään.
Jätin kaikki ulkoilukamat (Tuulipuvun housut ja takin ja lenkkarit) töihin ja nyt saan sitten soveltaa kun ihana naapuri huikkas että lähdenkö kävelylle. Kyllä kiitos.
Lainaan pojan kenkiä (melkein saman kokoinen jalka), laitan jumppahousut jalkaan (mustat) ja fleecen
+ 15C lämpöön. Johan voisi odotella lämpöhalvausta.
Nyrkkeily jää väliin, hikoilua riitti maanantaina ja mustelmia tuli paljon. Paikat kipeänä vieläkin. Olipa sitten siis potkuja ja parina kyllä nainen joka ei edes potkinut lujaa mutta pidettävästä tyynystä tuli ikävät jäljet lanteille ja polven kohdalle sivulle... vaarallinen harrastus..