Hae tästä blogista

12. kesäkuuta 2015

Aatoksia luonnosta ja roskista

Ajattelen hieman toisin nykyään kuin ennen. Siis toki ihminen muuttuu ja muuttaa ajatusmaailmaansa ja itseään koko ajan, vanhetessaan ainakin. Ajattelen meidän luontoa, mitä siitä mahtaa jäädä jäljelle jälkipolville, kun kohtelemme sitä niin kuin kohtelemme. Yleistystä toki. Kaikki eivät tee samalla lailla vaikka pitäisi huolehtia, miettiä jne.

Noin kaksikymmentä vuotta sitten en ajatellut yhtä asiaa niin huolella kuin nyt. Nimittäin tätä luontoa. Olin ihminen joka saattoi sylkäistä purkan luontoon tai kadun varteen, aivan ajattelematta, mitä siitä voisi seurata ja kenelle. Taskustani saattoi lentää karkkipapereita tuuleen. En lähtenyt perään.
Olen varma että luin Roskapäivässä-liikkeestä noin kymmenisen vuotta sitten jostain lehdestä, koska aloin miettimään asioita uudelleen... Kuka niitä roskia oikein kerää kaduilla? Miksi roskiksia on niin vähän? Miksi ihmiset eivät käytä niitä?

Nyt, vuonna 2015 kerään ainakin yhden roskan päivässä. Joskus tulee kerättyä muovikassillinen ja usein lähden kävelylle ihan sitä varten että saan pitää kotikontujani puhtaana. Minulla on mainiot roskapihdit, joilla kerääminen on nautinto ja on ne saaneet kehujakin. Pyrin myös lajittelemaan roskat: kerään erilliseen pussiin metallin, lasi- ja sekajätteen.

Juhlin Roskapäivässä-liikkeen 15 vuotissyntymäpäiviäkin huhtikuussa yhdessä perustaja Tuula-Maria Ahosen luona. Hän on kyllä suuri innoittajani ja ihmiset ympärilläni tuntevat minutkin roskien vihaajana.

Milloin sinä keräsit viimeksi roskan maasta?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit :)

Lukijat