Hae tästä blogista

23. toukokuuta 2016

Tyhjä

Takki on aika tyhjä. Olo on kuin kaikkensa antanut. Vaikka en oikeastaan tiedä annoinko kaikkeni? Olisinko vielä voinut petrata lisää?


Helmikuussa väläyttelin teille, että jotain päätöksiä on tullut tehtyä. Lähipiirissä vaahtosinkin aika lailla asiasta enkä osannut olla hiljaa myöskään työpaikallani.

Tein päätöksen hakea uudelleen kouluun. Halusin opiskella alaa, jota rakastan. Uudelleenkouluttautuminen ei ole aikaisemmin ollut listalla. Nyt se velloi päässäni niin voimakkaasti että näin siitä uniakin.

Hain yhteishaussa ammattikorkeakouluun. Jo sana Korkeakoulu kuulostaa korvissani jotenkin utopistiselta. Minäkö? Opiskelijaksi? Kaikkea sitä. Mutta jos haluaisi tehdä sitä mitä oikeastaan vähän jo tekeekin töissä ja sitten siitä voisi vähän maksaa palkkaakin lisää, niin mikä ettei. Yrittänyttä ei laiteta! (vanhahko sananlasku jota käytän paljon mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? :) )

Monien vaiheiden jälkeen olen nyt tässä. En päässyt valintakokeeseen. Kumpaakaan kouluun. Rajat olivat pilvien yläpuolella. Todella kaukana. Mutta haave jäi. Teen töitä entistä lujemmin syksyllä. Opin muuten koko ajan uusia asioita. Se on rikkaus.

Haen uudestaan. Se ei maksa mitään. Opiskelen tarkemmin ennakkomateriaalit. Paneudun kunnolla ja nyt en ehkä panikoi niin helposti. Se että kokeen lopussa tietokoneesta loppui akku, aiheutti ylimääräisiä tykytyksiä. Sain kuitenkin lähetettyä kokeen, jonka jälkeen olin aivan poikki koko päivän. Stressivatsa väläytti taas olemassaolostaan.

Olimme jo suunnitelleet "sitten kun opiskelen"-elämää. Matkailu jäisi vähemmälle. Opiskelisin kyllä työn ohessa, mutta opiskelurauha olisi pitänyt jotenkin järjestää. Opintovapaa, aikuiskoulutustuki, lyhennetty työviikko ja muut raha-asiat pyörivät mielessä. Nyt nämä jää ainakin hetkeksi tauolle.

Elämä jatkuu. Blogin kirjoittaminen jatkuu entiseen, hitaaseen tahtiin. Yritän päivittää tätä hieman useammin. Aiheita on vaikka kuinka paljon.

Esimerkiksi se että kohta voin ostaa itselleni The Korkokengät. Ihan itse. Rahalla. Ja uudet.

Miten on käynyt voidepurkki-shampoo-laihikseni? Onko tullut ostettua uusia vaikka vanhoja löytyy kaapit pullollaan.?

Mikä pusero vilahtikaan instagramissa? Miksi?

Miten monta tiskirättiä aion oikein virkata?

Mihin matkaamme tänä kesänä? Matkaraportti tulossa varmasti.

Näillä mennään eikä meinata!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit :)

Lukijat