Viikot ja päivät vilisevät silmissä ettei ole aikaa pysähtyä ja kirjoittaa!
Kesäkuun viikonloput ovat täynnä suunniteltua ohjelmaa joten päätin lopettaa lakon suunnitellusti lauantaina 27.5.2017. Lasillisen viiniä nautin hyvässä seurassa kotona ja kyllähän se maistui. Piste.
Kyllä lakko aiheutti niin paljon muutoksia itsessä ja ajatusmaailmassa ettei sitä edelleenkään voi kiteyttää pariin lauseeseen. Tästä olen jo paasannut varmasti kyllästymiseen asti mutta aion tätä vielä puolustella.
Ennen: ajattelin etten voisi juhlia kuivin suin, sehän kuuluu asiaan!
Nyt: Kyllä, on järkevää juhlia ihan mitä tahansa ilman kuplia ja päänsärkyjä
Ennen: Alkoholiton siideri ei maistu millekään ja mitä järkeä siinä on nyt sitten?
Nyt: yllättävän hyviä vaihtoehtoja löytyy ja miksei! Ei päänsärkyjä ja voi vetää seurassa vaikka kuusi! Myös janoon.
(en valitettavasti löydä sitä artikkelia enää uudestaan jossa kerrottiin kahdesta tipattomasta kuukaudesta ja sen hyödyistä. Mutta uskon itse siihen)
Ennen: Paljonkohan alkoholissa on (eri juomissa) on kaloreita? Laihdunko kun tipaton on päällä?
Nyt: Herkut maistuivat saman verran koko lakon aikana. Minun kohdallani alkoholi ei vaikuttanut painoon.
Ennen lakkoa: nukuin kohtalaisesti mutta näin painajaisia lähes joka viikko. Ja aamuisin oli aina hirmuinen jano
Nyt: Olo on virkeä joka ikinen aamu ja nukun todella sikeästi.Kuka sellaisesta haluaisi tieten tahtoen luopua? Painajaiset ovat loppuneet
Ennen: varmasti lakon aikana jaksan lähteä useammin viikonloppuisin salillekin kun ei tartte pitää huilipäiviä
Nyt: en jaksanut lähteä viikonloppuisin salille. Lepoa tarvii kroppa.
Jatko: Käytän viisaammin ja nautin elämästä!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lakkoilu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lakkoilu. Näytä kaikki tekstit
6. kesäkuuta 2017
8. tammikuuta 2017
1. viikko ilman
Miten helppoa on olla juomatta alkoholia suomalaisessa yhteiskunnassa? Nyt kun itse on ollut juomatta 6 päivää, huomaan asioita jo tässä ihan kotioloissa ja omissa mietteissäni.
HUOM. Nämä kirjoitukset ovat minun mielipiteitäni ja minun elämästäni, Tämä ei ole mikään ohjenuora tai opas kenellekään. Ei tarvitse vetää hernettä nenään mutta kommentoida toki saa ja esittää omia mielipiteitä ja kokemuksia. Tämä ei varmasti ole kovin yleistä että blogeissa kirjoitetaan aiheesta. En ole itse ainakaan törmännyt aihetta käsitteleviin blogeihin, en ole kyllä etsinytkään. Blogiani pystyy kuitenkin kuka vaan lukemaan joten pyydän että asiat pysyy asioina.
Ensimmäisenä varmasti tulee mieleen ihmisille, kun kieltäydyn (naiset) viinilasillisesta, että oletko raskaana? Sitten varmaankin kysytään että yritätkö tulla raskaaksi. En ja en. Lapsiluku täynnä.
Sitten on näitä tilaisuuksia joissa "kuuluu" juoda. Yksi lasillinen juhla-aterian kanssa, kuoharit uutena vuotena, vappukuoharit vapun kunniaksi, Synttärihumalat, menen "yhdelle" (kahdelle, kolmelle..), Jouluglögit, juhannuskaljat, saunakaljat tai -siiderit. Illanvietot, risteilyt ja vuosipäivät. Tilaisuuksia on todella monia. Ja jos olet aina ollut se joka juo, on monen vaikea ymmärtää, mikset nyt voi ottaa vaikka vain yhtä?
Yhden jälkeen tulee luonnollisesti kaksi ja kolme ja niin edelleen. Yhdestä ei tule mitään oloa. Tai tarvitseeko edes? Kyllä sanoisin ihan kenelle vaan että harvoin se jää vain yhteen. Miksi sitten ylipäätään juoda? Humalahakuisuus on se mihin on totuttu. Ei kukaan juo vain yhtä. (tietysti löytyy heitäkin, en sitä sano)
Olen lukenut että alkoholi poistuu elimistöstä kokonaan kolmessa (3) kuukaudessa. Kolmessa. Se on hurjan pitkä aika. Maksa alkaa polttamaan alkoholia ja se ei polta sitten mitään muuta. Aika tehokas aine. Tässä pieni maininta maksan toiminnasta. Parissa kuukaudessa saa lähes terveen maksan. En ole ollut mikään suurkuluttaja tähän asti, mutta jos itse huomaa että nyt on liikaa koukussa, niin silloin kannattaa miettiä mikä on järkevää.
Eilen oli ensimmäinen perjantai pitkään aikaan kun en juonut lasillistakaan alkoholia. Yleensä on tulee juotua yksi kaksi. Itsellä huomaan että sitten ei jaksa tehdä oikein mitään järkevää koko viikonloppuna koska haluaa rentoutua myös lauantaina. Yöuniin alkoholin juominen vaikuttaa omalla kohdalla kahdella tavalla. Toisaalta se auttaa nukahtamaan helpommin, mutta toisinaan unet ovat katkonaisia, Uni on aika levotonta ja painajaisia näen useammin. Olen myös aika harhainen, herään ja kuvittelen olevani jossain muualla, seinät kaatuu päälle tai sängyssä on esimerkiksi jotain vikaa.
Viikon aikana olen nukkunut tavallista paremmin. Nukahdan ihan tavalliseen tapaani. Jaksan touhuta kotona ja eritoten jaksan lähteä kuntosalille, myös viikonloppuisin.
Raportoin lakostani aika ajoin joten pysykää kuulolla. Omia ajatuksia saa jakaa kommenttiboksin puolella :)
(Pahoittelen edelleen kuvatonta blogia)
HUOM. Nämä kirjoitukset ovat minun mielipiteitäni ja minun elämästäni, Tämä ei ole mikään ohjenuora tai opas kenellekään. Ei tarvitse vetää hernettä nenään mutta kommentoida toki saa ja esittää omia mielipiteitä ja kokemuksia. Tämä ei varmasti ole kovin yleistä että blogeissa kirjoitetaan aiheesta. En ole itse ainakaan törmännyt aihetta käsitteleviin blogeihin, en ole kyllä etsinytkään. Blogiani pystyy kuitenkin kuka vaan lukemaan joten pyydän että asiat pysyy asioina.
Ensimmäisenä varmasti tulee mieleen ihmisille, kun kieltäydyn (naiset) viinilasillisesta, että oletko raskaana? Sitten varmaankin kysytään että yritätkö tulla raskaaksi. En ja en. Lapsiluku täynnä.
Sitten on näitä tilaisuuksia joissa "kuuluu" juoda. Yksi lasillinen juhla-aterian kanssa, kuoharit uutena vuotena, vappukuoharit vapun kunniaksi, Synttärihumalat, menen "yhdelle" (kahdelle, kolmelle..), Jouluglögit, juhannuskaljat, saunakaljat tai -siiderit. Illanvietot, risteilyt ja vuosipäivät. Tilaisuuksia on todella monia. Ja jos olet aina ollut se joka juo, on monen vaikea ymmärtää, mikset nyt voi ottaa vaikka vain yhtä?
Yhden jälkeen tulee luonnollisesti kaksi ja kolme ja niin edelleen. Yhdestä ei tule mitään oloa. Tai tarvitseeko edes? Kyllä sanoisin ihan kenelle vaan että harvoin se jää vain yhteen. Miksi sitten ylipäätään juoda? Humalahakuisuus on se mihin on totuttu. Ei kukaan juo vain yhtä. (tietysti löytyy heitäkin, en sitä sano)
Olen lukenut että alkoholi poistuu elimistöstä kokonaan kolmessa (3) kuukaudessa. Kolmessa. Se on hurjan pitkä aika. Maksa alkaa polttamaan alkoholia ja se ei polta sitten mitään muuta. Aika tehokas aine. Tässä pieni maininta maksan toiminnasta. Parissa kuukaudessa saa lähes terveen maksan. En ole ollut mikään suurkuluttaja tähän asti, mutta jos itse huomaa että nyt on liikaa koukussa, niin silloin kannattaa miettiä mikä on järkevää.
Eilen oli ensimmäinen perjantai pitkään aikaan kun en juonut lasillistakaan alkoholia. Yleensä on tulee juotua yksi kaksi. Itsellä huomaan että sitten ei jaksa tehdä oikein mitään järkevää koko viikonloppuna koska haluaa rentoutua myös lauantaina. Yöuniin alkoholin juominen vaikuttaa omalla kohdalla kahdella tavalla. Toisaalta se auttaa nukahtamaan helpommin, mutta toisinaan unet ovat katkonaisia, Uni on aika levotonta ja painajaisia näen useammin. Olen myös aika harhainen, herään ja kuvittelen olevani jossain muualla, seinät kaatuu päälle tai sängyssä on esimerkiksi jotain vikaa.
Viikon aikana olen nukkunut tavallista paremmin. Nukahdan ihan tavalliseen tapaani. Jaksan touhuta kotona ja eritoten jaksan lähteä kuntosalille, myös viikonloppuisin.
Raportoin lakostani aika ajoin joten pysykää kuulolla. Omia ajatuksia saa jakaa kommenttiboksin puolella :)
(Pahoittelen edelleen kuvatonta blogia)
2. tammikuuta 2017
Toivoa ja lupauksia vuodelle 2017
Nuorempana sitä tuli lupailtua vaikka mitä vuoden vaihteessa: vähennän karkinsyömistä, lopetan karkinsyönnin kuukaudeksi, liikun paljon enemmän, aloitan uuden harrastuksen, syön terveellisemmin jne jne.
Viime vuonna olin tosiaan tammikuun ilman karkkia ja kahvia. No karkittomuus ei ihan toteutunut, loppumetreillä taisin sortua mutta tauko teki hyvää. Sen jälkeen osasi jotenkin tunnistaa, miksi söi herkkuja ja milloin. Töiden jälkeen; kun oli paha mieli, onnistumisista, epäonnesta, työuupumuksesta, työniloista, ennen kotiin menoa, kaupassakäynnin jälkeen, arkisin, viikonloppuisin ja "mä oon niin ansainnut tämän!" Kyllä, syitä on monenmonta. Toteakseni vain että jokaisella kauppareissulla ei tarvitse ostaa uutuussuklaapatukkaa tai jäätelöä. Kun kävelee vaan ohi. Ottaa itseään niskasta kiinni ja kävelee. Voittajaolo!
Joku voisi ajatella että höh, mitä nyt pienistä. Mutta kun omalla kohdalla kohtuutta ei oikein ole. Ei sitä enää muista miten paha olo tuli kun veti irtiksiä pussillisen. Mutta kun taas olet syönyt pussikaupalla, niin riittää nykyään jo 100g. Ja sitten tulee ajatelleeksi kaikkia lisäaineita ja kaikkea turhaa ( pitää muistaa ensi kerralla), niin yök. Kohtuus kaikessa sanotaan. Mulle se vaan on itsekuri, kävele ohi, et tarvitse tänään. Mutta tänä vuonna en aloittanut karkkilakkoa.
Enkä kahvilakkoa. Join tammikuussa 2016 teetä kylläkin, mutta teepussin dippaaminen töissä kun on kiire vs. kaadat suodatettua kahvia suoraan kuppiin sekunnissa, niin on vissi ero. Maidon kanssa mä sitä juon, tosin loppua vuoden kohti maito tökki ja opettelin juomaan mustana. Se taas ei ole hyvä hampaille, vaikka värjäytyy ne muustakin kuin kahvista.
Olen vuoden käynyt kuntosalilla. Omalla kuntosalillani saa kehonkoostumusmittauksen ja treeniohjauksen kaksi kertaa vuodessa ja aloitin kevyesti tammikuussa 2016. Seuraavan kerran kävin tsekkauksessa toukokuussa. Paino oli pysynyt samana mutta lihasta oli tullut lisää ja rasvaa hävinnyt. Vedenjuonti ok, diabetes-riski olematon jne. Kesän treenasin ihan ok ja syksyllä sitten tuli takapakkia. Oli kaikenlaista kremppaa, jännetupintulehdusta, selkä meni kramppiin, pohje meni kramppiin ja kärsin äänen käheydestä ja pienistä flunssista. Treenaapa siinä sitten. Puihin meni, aivan ,metsikköön. Hyvä jos tuli käytyä kerran viikossa ja kun toukokuussa oli aloitettu hieman kovemmalla ohjelmalla, eihän sitä jaksanut. Löysäily alkoi. Lunta tuli marraskuussa ja pyöräily loppui siihen. salibandytreeneissä ahkeroin maalissa, hiki tuli sopivasti mutta eipä se kuntoa nostanut.
Bussilla hurautin töihin kaksi kuukautta, kaksi pysäkin väliä, mutta ainakin olin aina ajoissa töissä.
Nyt kävin tänään mittauksissa uudestaan. Juu, varasin ajan ennen joulua vaikka tiesin että hullua on mennä heti joulumässäilyjen jälkeen, todella viisasta, Susanna! Tulihan sitä syötyä suklaata paljon ja ruokaa muutenkin ja liikuttua: ei ollenkaan. Säät eivät suosineet. Mittaukset näyttivät vähän mitä uumoilinkin. Paino oli noussut kolmisen kiloa ja lihasta kadonnut, se mikä oli tullutkin viime alkuvuodesta. Mutta muut arvot olivat kohillaan ja muutettiin rennommaksi mutta tiukaksi treeniksi takaisin. Vedenjuonti jatkuu samaan malliin kuin aikaisemminkin ja aion liikkua myös töissä enemmän, vapaaehtoisesti. Jos se tästä!
Alkoholi jää pois "ruokavaliosta" juhannukseen asti. Haluan testata mitä se tekee iholle, elimistölle, virkeydelle, mielialalle ja olemiselle.
Käsitöistä haluan olla innostunut koko vuoden. Virkkausta, vähän kutomista, näpertämistä, askartelua, luovuutta ja innostusta.
Parempi kun ei lupaile liikoja ja mahdottomuuksia ja näyttii elämästä. Nämä 5 asiaa toivon että näkyy vuodessani 2017.
Liikunta
Hyvä olo itsellä
Käsityöt
Ystävien tapaaminen
Perhe-elämä
:)
Viime vuonna olin tosiaan tammikuun ilman karkkia ja kahvia. No karkittomuus ei ihan toteutunut, loppumetreillä taisin sortua mutta tauko teki hyvää. Sen jälkeen osasi jotenkin tunnistaa, miksi söi herkkuja ja milloin. Töiden jälkeen; kun oli paha mieli, onnistumisista, epäonnesta, työuupumuksesta, työniloista, ennen kotiin menoa, kaupassakäynnin jälkeen, arkisin, viikonloppuisin ja "mä oon niin ansainnut tämän!" Kyllä, syitä on monenmonta. Toteakseni vain että jokaisella kauppareissulla ei tarvitse ostaa uutuussuklaapatukkaa tai jäätelöä. Kun kävelee vaan ohi. Ottaa itseään niskasta kiinni ja kävelee. Voittajaolo!
Joku voisi ajatella että höh, mitä nyt pienistä. Mutta kun omalla kohdalla kohtuutta ei oikein ole. Ei sitä enää muista miten paha olo tuli kun veti irtiksiä pussillisen. Mutta kun taas olet syönyt pussikaupalla, niin riittää nykyään jo 100g. Ja sitten tulee ajatelleeksi kaikkia lisäaineita ja kaikkea turhaa ( pitää muistaa ensi kerralla), niin yök. Kohtuus kaikessa sanotaan. Mulle se vaan on itsekuri, kävele ohi, et tarvitse tänään. Mutta tänä vuonna en aloittanut karkkilakkoa.
Enkä kahvilakkoa. Join tammikuussa 2016 teetä kylläkin, mutta teepussin dippaaminen töissä kun on kiire vs. kaadat suodatettua kahvia suoraan kuppiin sekunnissa, niin on vissi ero. Maidon kanssa mä sitä juon, tosin loppua vuoden kohti maito tökki ja opettelin juomaan mustana. Se taas ei ole hyvä hampaille, vaikka värjäytyy ne muustakin kuin kahvista.
Olen vuoden käynyt kuntosalilla. Omalla kuntosalillani saa kehonkoostumusmittauksen ja treeniohjauksen kaksi kertaa vuodessa ja aloitin kevyesti tammikuussa 2016. Seuraavan kerran kävin tsekkauksessa toukokuussa. Paino oli pysynyt samana mutta lihasta oli tullut lisää ja rasvaa hävinnyt. Vedenjuonti ok, diabetes-riski olematon jne. Kesän treenasin ihan ok ja syksyllä sitten tuli takapakkia. Oli kaikenlaista kremppaa, jännetupintulehdusta, selkä meni kramppiin, pohje meni kramppiin ja kärsin äänen käheydestä ja pienistä flunssista. Treenaapa siinä sitten. Puihin meni, aivan ,metsikköön. Hyvä jos tuli käytyä kerran viikossa ja kun toukokuussa oli aloitettu hieman kovemmalla ohjelmalla, eihän sitä jaksanut. Löysäily alkoi. Lunta tuli marraskuussa ja pyöräily loppui siihen. salibandytreeneissä ahkeroin maalissa, hiki tuli sopivasti mutta eipä se kuntoa nostanut.
Bussilla hurautin töihin kaksi kuukautta, kaksi pysäkin väliä, mutta ainakin olin aina ajoissa töissä.
Nyt kävin tänään mittauksissa uudestaan. Juu, varasin ajan ennen joulua vaikka tiesin että hullua on mennä heti joulumässäilyjen jälkeen, todella viisasta, Susanna! Tulihan sitä syötyä suklaata paljon ja ruokaa muutenkin ja liikuttua: ei ollenkaan. Säät eivät suosineet. Mittaukset näyttivät vähän mitä uumoilinkin. Paino oli noussut kolmisen kiloa ja lihasta kadonnut, se mikä oli tullutkin viime alkuvuodesta. Mutta muut arvot olivat kohillaan ja muutettiin rennommaksi mutta tiukaksi treeniksi takaisin. Vedenjuonti jatkuu samaan malliin kuin aikaisemminkin ja aion liikkua myös töissä enemmän, vapaaehtoisesti. Jos se tästä!
Alkoholi jää pois "ruokavaliosta" juhannukseen asti. Haluan testata mitä se tekee iholle, elimistölle, virkeydelle, mielialalle ja olemiselle.
Käsitöistä haluan olla innostunut koko vuoden. Virkkausta, vähän kutomista, näpertämistä, askartelua, luovuutta ja innostusta.
Parempi kun ei lupaile liikoja ja mahdottomuuksia ja näyttii elämästä. Nämä 5 asiaa toivon että näkyy vuodessani 2017.
Liikunta
Hyvä olo itsellä
Käsityöt
Ystävien tapaaminen
Perhe-elämä
:)
1. helmikuuta 2016
Hei hei, tammikuu!
Niin se tammikuu vain vilahti loppuun. Kävin kuntosalilla lauantaina ja sunnuntaina ihan aamusta ja sitten olikin suonissa paljon virtaa. En meinannut päästä sunnuntaina ollenkaan nukkumaan kun keksin koko ajan lisää tekemistä! Mutta niistä myöhemmin..
Perjantaina oli palkallinen lomapäiväni ja sen kunniaksi kuskasin lapsia kouluun, kävin kaupassa, söin kotona lounaan Enkä ostanut mitään herkkua, kuten olisin tavallisesti ostanut. Kävin myös pitkästä aikaa hierojalla, joka pääsi taas hieman pintaa syvemmälle. Lihakset tykkää :)
Lauantaina salillakäymisen ja lounaan jälkeen suuntasimme sukulaissynttäreille, jossa söin herkullista tomaattikeittoa, smetanaa ja krutonkeja ja kaksi palaa herkullisia täytekakkuja. Otin mielestäni pienet palat mutta lopussa kinuskikakku alkoi tökkimään (sacherkakku upposi vielä helposti) mutta urhoollisesti söin loppuun. Hyvää oli! Join teetä kahvilakon takia ja jätin kokonaan karkkikulhot väliin. Niitä oli useassa paikassa. Sissi! Jätin sipsit muiden rouskutettaviksi. En myöskään juonut viiniä, onneksi kukaan ei sitä tarjonnut minulle, siitä en olisi osannut kieltäytyä..Tai se olisi voinut herättää Suuria Epäilyksiä. Hmmf.
Sunnuntaina koitti sitten minun syntymäpäiväni. Annoin itselleni luvan herkutella ja olihan jo kuun viimeinen päivä.. Kävin aamusalilla, söimme tuikitavallisen lounaan ja herkuttelimme lahjaksi saamallani ÄSSÄ SOMEX karkkipussilla. Todella nopeasti pussi tyhjeni muihin suihin, onneksi ei tarvinnut syödä yksin. Ihmeekseni ei jäänyt pakko-saada-lisää-karkkia-moodi päälle kuten ennen tammikuuta usein jäi.Olin voiton puolella!
Yhteenveto: Tammikuu oli pitkä kuu olla lakossa. 31 päivää ilman irtokarkkia (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta), ilman herkkuja (jos ei oteta lukuun mokkapalaa, valkosuklaakaakaota ja lauantain kakkupaloja) ja ilman kahvia. Join koko kuukauden aikana 3 puolikasta kuppia kahvia eri viikkoina ja himo siihen ei jäänyt päälle. Teepurnukat pursuaa edelleen teepusseja ja irtoteetä joten haluan juoda ne loppuun, ennenkuin voin ostaa taas lisää ulkomailta esimerkiksi. Joten kahvilakko jatkuu edelleen. En pistä isoa stoppia sille, mutta juon mieluummin teetä nyt kuin aikaisemmin. Juon huomattavasti enemmän vettä nyt kuin aikaisemmin, mikä on vaan hyvä. Minun tulee ostettua aikaisempaa enemmän hedelmiä ja nykyinen himo on nektariinit ja mandariinit.
Helmikuun teemana on sitten tuunaaminen! Palataan!
Perjantaina oli palkallinen lomapäiväni ja sen kunniaksi kuskasin lapsia kouluun, kävin kaupassa, söin kotona lounaan Enkä ostanut mitään herkkua, kuten olisin tavallisesti ostanut. Kävin myös pitkästä aikaa hierojalla, joka pääsi taas hieman pintaa syvemmälle. Lihakset tykkää :)
Lauantaina salillakäymisen ja lounaan jälkeen suuntasimme sukulaissynttäreille, jossa söin herkullista tomaattikeittoa, smetanaa ja krutonkeja ja kaksi palaa herkullisia täytekakkuja. Otin mielestäni pienet palat mutta lopussa kinuskikakku alkoi tökkimään (sacherkakku upposi vielä helposti) mutta urhoollisesti söin loppuun. Hyvää oli! Join teetä kahvilakon takia ja jätin kokonaan karkkikulhot väliin. Niitä oli useassa paikassa. Sissi! Jätin sipsit muiden rouskutettaviksi. En myöskään juonut viiniä, onneksi kukaan ei sitä tarjonnut minulle, siitä en olisi osannut kieltäytyä..Tai se olisi voinut herättää Suuria Epäilyksiä. Hmmf.
Sunnuntaina koitti sitten minun syntymäpäiväni. Annoin itselleni luvan herkutella ja olihan jo kuun viimeinen päivä.. Kävin aamusalilla, söimme tuikitavallisen lounaan ja herkuttelimme lahjaksi saamallani ÄSSÄ SOMEX karkkipussilla. Todella nopeasti pussi tyhjeni muihin suihin, onneksi ei tarvinnut syödä yksin. Ihmeekseni ei jäänyt pakko-saada-lisää-karkkia-moodi päälle kuten ennen tammikuuta usein jäi.Olin voiton puolella!
Yhteenveto: Tammikuu oli pitkä kuu olla lakossa. 31 päivää ilman irtokarkkia (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta), ilman herkkuja (jos ei oteta lukuun mokkapalaa, valkosuklaakaakaota ja lauantain kakkupaloja) ja ilman kahvia. Join koko kuukauden aikana 3 puolikasta kuppia kahvia eri viikkoina ja himo siihen ei jäänyt päälle. Teepurnukat pursuaa edelleen teepusseja ja irtoteetä joten haluan juoda ne loppuun, ennenkuin voin ostaa taas lisää ulkomailta esimerkiksi. Joten kahvilakko jatkuu edelleen. En pistä isoa stoppia sille, mutta juon mieluummin teetä nyt kuin aikaisemmin. Juon huomattavasti enemmän vettä nyt kuin aikaisemmin, mikä on vaan hyvä. Minun tulee ostettua aikaisempaa enemmän hedelmiä ja nykyinen himo on nektariinit ja mandariinit.
Helmikuun teemana on sitten tuunaaminen! Palataan!