Musta välillä tuntuu että hakemalla haen ihmiskontakteja bussissa tai kaupassa tai ihan missä vaan.
Tiedän että kun bussiin menee istumaan ikkunan viereen aamusella, viereen tulee istumaan ihminen joka mitä luultavammin poistuu kulkuvälineestä sinun jälkeesi. Eikö olisi siinä vaiheessa helpompaa sanoa, ennenkuin tämä täti-ihminen istuu kasseineen viereesi " mä jäänkin tässä kohta pois, voisin poistua jo nyt".
Ei. Minä istun melkein pysäkille asti hievahtamatta ja sitten sanon kohteliaalla äänellä jääväni kohta pois. Nousen, painan nappia, poistun bussista huikkaan kuljettajalle kiitokset. Monenlaista mutinaa saan kuulla...
Kaupassakin. Rullailen ostoskorin kanssa hedelmäosastolla ja näen kun yhdeltä asiakkaalta putoaa hintalaputettu kurkku vetokärrystä. Jo hieman huvittuneena tilanteesta ja ajatuksesta, kysäisen nuorelta mieheltä, jolla kuulokkeet päässä että " putosiko teiltä kurkku kyydistä?" "Anteeksi mitä?" "niin että onko tämä teidän, löytyi maasta?" "Ai juu onhan se, kiitokset".
Jos olisin sinkku, voisiko se toimia esim iskulauseena... "Herra, Tippuiko teiltä kurkku?"
*naurua*
Ja juu. Nämä eivät olleet novellinalkuja tai keksittyjä vaan totisinta totta...
Ihmiskontakteja juu...