Lauantai alkoi mukavasti lasten koulupäivällä. Paistoin vanhemmille tarkoitettuun kahvilaan croissantteja. Hyviä tuli, mutta ei ole kuvaa nyt kattauksesta. Olis pitänyt ottaa, sen verran ihaanat tarjoilut oli koululla. Ja kaikki meni. Lapsetkin saivat sitten ostaa ruokailun jälkeen.
Sitten katsottiin perheen ja ostettujen herkkujen voimin uusi MiB 3. Oli kyllä mainio pätkä. Kerrassaan katsottava liikkis.
Sit menin pihalle ja riivin kaikki omenat puusta. Kaikki oli tosi korkealla mutta olin onnekas kun sain lainaksi omenat-pussiin-jatkovarren. Hyvin olivat kestäneet sateet ja tuulet. Hieman kirpakka lajike ja soikea, vihreä ja punainen, mutta kyllä uppoo suoraan puusta tai piiraassa (tai en ole näitä vielä kokeillut, ehkä vielä ehtii?). Nuoreen ja vähän vanhempaankin. Ei kuvia puustakaan. 3 ämpärillistä taisi tällä kertaa tulla. 1 on jo syöty. (ämpärillinen) Kuinka monta omenaa on tarpeeksi per päivä? Voiko omenoita syödä liikaa? Per päivä?
Olen kyllä tullut tieni päähän tässä kuvattomuudessa. Ei ole blogia jos ei ole kuvia. Urpo tämä ei osaa käyttää kameraa. Ja kännykkä (vanha tarina jo joo)... Ensi vuonna ryhdistäydyn! (joulupukki tuo uuden puhelimen??)
Mun oranssin kellon ranneke meni poikki! Olin ihan uupo kun ei ollut ranteessa ajannäyttäjää, ei olis uskonu. Puoli vuotta sitten en vielä edes käyttänyt ja nyt ei voi elää ilman. Siispä kuittien ja lappusten kanssa lähdin mä Helsinkiin korjauttamaan kelloa. Myyjä lupasi tunnissa korjata. Mikäpä siinä. Minäpä menisin vaikka Kluuviin :)
Talsin suoraan Showroom8 - liikkeeseen jossa oli torstaina avajaiset. Se siis muutti uusiin tiloihin ja siellä myydään nyt myös lastenvaatteita. On siellä muitakin merkkejä, mutta yllättäin keskittymiskykyni riittää vain Desigualin koko kokoelman hahmottamiseen. Todella laaja valikoima: Laukkuja, paitoja, farkkuja, mekkoja, vöitä, sukkia. Päätin ostaa sukat. Edelliset ovat selvästi kesämallistoa lyhyine varsineen joten nyt oli saatava pitkät nilkkoja suojaamaan.
Myyjäihmiselle roikkui kaulassa DESIGUAL-avainnauha ja olen niitä ihaillut joka kerta kun näen sellaisen. Yksi ystäväni oli ostanut sellaisen muistaakseni Barcelonasta, mutten itse koskaan ole nähnyt siellä enkä täällä myynnissä. Kysyin tietysti onko niitä myynnissä ja vastauksen jo tiesinkin: ei ollut. No aloin siinä sitten puhumaan, että harmi kun en päässyt avajaisiin (sain uutiskirjeen, missä kerrottiin avajaisissa olevasta 15% alennuksesta). Myyjä sanoi suu virneessä että valitettavasti alennusta ei saa näin jälkikäteen, mutta hän voi antaa tällaisen hyvityksen kun en päässyt avajaisiin. Hän sujautti jotain pientä ostoskassiini ja ajattelin että se on kännykkäkoru tai vastaavaa. Mikä siis olis ollut aivan mahtavaa, koska rakastan tätä merkkiä :)
Kiitin (muistaakseni aika pliisusti) ja lähdin ulos kaupasta. Vasta ulkona katsoin kassiin ja olin..noh, hieman hämmentynyt, hämmästynyt! Ihmeissäni, kauhistunut. Avaimenperä, josta olen haaveillut vuosia, olisin ollut valmis maksamaan siitä vaikka 50€, oli tupsahtanut kassiini. Ilmaiseksi! Vau. Tässä vaiheessa mun olisi pitänyt palata kauppaan ja kiittää oikein kunnolla. Mutta olin niin hämilläni, että kävelin vaan eteenpäin. Vau!
Kello valmistui ajallaan ja nyt on joustavampi ranneke ja vielä oranssi löytyi. Kipaisin vielä huokailemassa kaikkia Ruohonjuuren tuotteita. Sinne kun niin harvoin ehdin Helsingin matkoillani käydä. Löysin pussin chilisipsejä miehelle. Ei ne kyllä olleet yhtään tulisia.
Nyt voi taas viikon aloittaa hyvillä mielin.
Ai joo, kävin muuten aamusella pienellä lenkillä. Juoksu ei maittanut yksin, joten ihastelin jo tulevaan ruskaa, poimin oransseja vaahteranlehtiä ovenpieleen, otin yhden talon vierestä ilmaisen omenan ja törmäsin yhteen koulutuksessa tutustuneeseen naiseen. Maailma on pieni.
Valmistaudun hyvillä mielin lokakuuhun...